Kokeiden kuvaukset

Äidinkielen koe on kaksiosainen: keväästä 2007 alkaen siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä. Äidinkielen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella.

Toisen kotimaisen kielen kokeeseen ja vieraan kielen kokeeseen sisältyy puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Kokelas voi myös suorittaa toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkielen kokeen tässä kielessä.

Matematiikan kokeessa kokelas suorittaa kymmenen tehtävää. Apuvälineinä saa käyttää lautakunnan hyväksymiä laskimia ja taulukkokirjoja.

Reaaliaineissa järjestetään kokeet uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, filosofiassa, psykologiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa. Kokeissa vastataan aineesta riippuen kuuteen tai kahdeksaan tehtävään. Kokeissa on myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.

Kokeiden uusiminen

Hyväksytysti suoritetun kokeen saa uusia yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana.

Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu, että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe.

Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on tutkinto kokonaisuudessaan uusittava.

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa.

Tutkinnon täydentäminen

Ylioppilas saa täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää jo suoritetun oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta, kun tutkinto on suoritettu.

Seuraava >>>